Lähtökohdat ostoksille

Elämä on välillä hektistä, ja sitten joskus taas tuntuu ettei tapahdu yhtään mitään. Viimeinen kuukausi on ollut sellaista vauhtia, että tässä turvavyölle on ollut tarvetta, ettei nokka kopsahda tuulilasiin. Ensin oli valmistumisjuhla, siitä kahden viikon päästä häät, ja siitä kahden viikon päästä on ehditty jo jättää asunnonostotarjous. Siinä sivussa vielä uuden työpaikan haku, niin kohtalaisen ohjelmoituja ovat päivät olleet. Mutta tässä blogissa on tarkoitus käsitellä asunnon ostamista, eli jatketaan siitä.
-----------

Olen omakotitalosta maailmalle lähtenyt 26-vuotias diplomi-insinööri, joka haluaa kovasti pois opiskelija-asunnosta. Tämä nykyinen on 90-luvun loppupuolella tehty kerrostalo Hervannan sydämessä, jossa ei sinänsä ole mitään muuta vikaa kuin se, että se on kerrostalo. Ostopuuhissa on mukana myös tuore vaimo, joka on tietysti mahtava ja korvaamaton turva asioissa. Naisellisten prioriteettien ymmärtäminen tuottaa miehelle aina välillä vaikeuksia, ja siksi olenkin opetellut litanian tarvittavia fraaseja. "Kyllä vaimo, tuo pöytäliinamme väri heijastuu kivasti keittiöhanasta" on yksi bravuureistani.

Tornihotelli

Nykyinen asunto on ihan kelvollinen, vuokraan sisältyy kaksi autopaikkaa, netti, vesi ja sähkö, 54 m2 asunto ja rahaa kuluu 617 euroa kuukaudessa. Kerrostaloelämä kuitenkin puristaa ohimoilta kuin parempikin kiinalainen kidutusmenetelmä, ja työnteko poispääsyä varten on sen mukaista. Kuusi vuotta kerrostalossa on kulunut ihan hyvin, mutta viimeisen vuoden aikana talo on alkanut käydä aina vain monikulttuurisemmaksi ja eloisammaksi, minkä johdosta päässä kuuluva priiiii on alkanut käydä aina vain voimakkaammaksi. En yhtään ihmettelisi, vaikka kohta tuo prii alkaisi kuulua pään sisäiltä myös kohta ulkopuolelle.

Hakutuloksia, Nokia.

Työkalut kuten vasara ja ruuvimeisseli ovat minulle tuttuja. Muistaakseni olen joskus myös niitä käyttänytkin. Näitä tutumpi työväline on ollut puheohjautuva, taikasana "Iskä, täää..." on yleensä saanut laitteen kuin laitteen kuntoon. Tämä kuitenkin on vain hidaste, sillä insinööri selviää remonttihommista juuri kuin insinöörin kuuluukin: kokeillaan, vaikkei mitään tiedetäkään. Sittenhän se selviää. Tältä perusteella on lähdetty etsimään asuntoa, joka sijaitsee Pirkanmaalla melko hyvien kulkuyhteyksien varrella, maantasalla ja hyvien harrastusmahdollisuuksien äärellä. Vähimmäiskoko asunnolle on 75 neliömetriä, takapihalle pitää mahtua viinimarjapuska, sauna olisi mukava ja jokainen euro lähemmäksi 200 000 hintaa repii syvältä sielusta.

------

Tästä lähdetään liikkeelle. Seuraavalla kerralla ajattelin valottaa vähän, miten asuntonäytöillä käydessä meni. Ps. Oikeasti vaimo on hyvin tekninen ihminen, ja käsittää asioita usein paljon näppärämmin kuin aviomiehensä. Insinöörin koulutuksesta huolimatta hänessä on kuitenkin jäljellä suuri ripaus lempeyttä, humanistisuutta ja Vaimoutta.